Sippolan Martta-talon vihkiäiset vuonna 1928

Alkuvuodesta saimme kokoelmiin Sippolan Marttalan sohvakaluston. Kalustoon kuuluu pöytä, sohva ja tuoleja. Ne ovat vuosikymmenten aikana saaneet pintaansa useamman värikerroksen ja verhoilukangas on uusittu. Kerrotaan, että Alma Forstén olisi lahjoittanut huonekalut uuteen Marttalaan, joka valmistui vuonna 1928. Marttaperinne-sivustolla todetaan, että Sippolan Marttala oli ensimmäinen erityisesti marttatoimintaa varten rakennettu rakennus Suomessa. Talo purettiin vuonna 2005.

Martta-Yhdistys perustettiin Helsingissä vuonna 1900. Toimintansa yhdistys aloitti jo edellisenä vuonna ”Sivistystä kodeille”- nimisenä. Martta-Yhdistyksen perustamiskokouksessa Sippolan yhdistys oli mukana ”kirjeitse”. Sippolan Martta-Yhdistys oli monessa asiassa marttatoiminnan edelläkävijänä. Everstinna Alma Forstén toimi  Sippolan yhdistyksen johtajana kolmenkymmen vuoden  ajan ja oli myös vaikuttamassa valtakunnalliseen toimintaan. Alma Forsténin aloitteesta Martta-Yhdistys alkoi julkaista kerran kuukaudessa ilmestyvää Emäntä-lehteä. Alma Forstén  julkaisi vuonna 1902 ”Kansanemännän keittokirjan”, johon hän vuonna 1914 kirjoitti lisäliitteen: ”100 kasvispäivällistä”. Alma Forstén ansiosta Sippolassa kehitettiin mm. puutarhanhoitoa ja kanankasvatusta. Ensimmäiset emäntäpäivät järjestettiin Sippolassa vuonna 1902.

Sippolan Martta-talon vihkiäisissä 30.9.1928 Alma Forstén piti juhlapuheen:

”Ei riitä, että opimme kursseilla vain kotitaloutta ym., vaan pitäisi meidän pyrkiä myös sitä harrastamaan rakentaessamme uusia koteja tai laittaessa vahoihin rakennuksiinkin mukavampia työskentelyoloja keittiössäkin, niin kuin pyrimme navettarakennuksissakin ym. helpottamaan emäntien työtä. Sitä varten on nykyisien vaatimusten mukaan rakennettu mallikeittiö, mikä samalla on ruokailuhuone. Siinä vasta voi pitää siisteyttä ja järjestystä sekä hyvin työskennellä, kun on tarvittavat säilytyspaikat, vakinaiset työ ja tiskipöydät, jauho- ja ryynilaatikot ym. 

Naisarkkitehti on suunnitellut piirustukset pienviljelijäkoteja varten, jonka olosuhteiden mukaan voi laittaa suuremmaksi tai pienemmäksi ruuanvalmistushuoneeksi sekä ruokailuhuoneeksi.

Ei enää ihmetellä, jos nähdään ajanmukaisia navettoja ja talleja eläimillä, heidän hoitoaan varten ja kohta ei enää ihmetellä, jos nähdään ajanmukaisia keittiöitä, missä emännät hääräävät perheensä taloudenhoidossa.” (Mänttäri 1994, s.113).

Kouvolan Sanomat 5.10.1928 kuvailee Sippolan Martta-talon vihkiäisiä. Talon vihkiäisjuhlallisuudet aloitettiin yhteislaululla ”Jumala ompi linnamme”. Rovasti Hyttinen piti kotiseutuhenkisen puheen. Alma Forsténin puheen jälkeen väliajalla tutustuttiin taloon. Juhlan loppupuolella oli juhlaesitelmä ja –runo ja Reitkallin puutarhakoulun oppilaat esittivät duettoja ja viulusoittoa. Juhlaillallinen tarjoiltiin viereisessä raittiustalossa. Illan ohjelmassa oli soitto- ja lauluesityksiä ja esitelmä. Ilta huipentui Sippolan Raittiusseuran näyttelijöiden esittämään ”Oikea morsian” näytelmään, jota Kouvolan Sanomat kuvaa onnistuneeksi. Ilta päättyi yhteiseen Maamme -lauluun. 

Lähteet:

Haltia, Manja (1949): Marttatoiminta 1899-1949.

Mänttäri, Raija (1994) : Soivat sireenit. Alma Forsténin elämästä ja työstä.

Vesterbacka Kirsi: Alma Forstén. www.marttaperinne.fi