Kirjastossa käsiini osui Tampereen museoiden julkaisu ”Velomania! Pyörällä halki aikojen” (2007), joka on aivan loistava kirja polkupyörän kehityksestä ja historiasta. Kirja sai minut tutkimaan tarkemmin Elimäen kokoelmaan kuuluvaa korkeapyöräistä polkupyörää, velocipedia.
Luettelointitietojen mukaan puisen pyörän on valmistanut torpparin poika Nestori Granqvist Elimäen Kukonojalta. Rautaosat on tehnyt iittiläinen, Kuuksossa asunut seppä Erik Saxelin. Puupyörät on vahvistettu rautavanteella samalla tavalla kuin kärrynpyörät entisaikaan valmistettiin. Polkimet ja akseli ovat metallia. Takapyörän halkaisija on 42 cm, etupyörän 137 cm. Korkeutta pyörällä on 156 cm.
Polkupyörän valmistusaika on hieman arvailujen varassa. Nestori Granqvist oli syntynyt vuonna 1877. Vuonna 1976 Elimäen kotiseutumuseolla kävi vierailulla Nestorin veljentytär (s.1896), joka muisteli istuneensa pikkutyttönä pyörän satulassa Nestori-sedän taluttaessa pyörää. Todennäköisesti pyörä on valmistettu 1890-luvulla tai 1900-luvun alussa. Luettelointitiedoissa on maininta ”Ajettu mm. Haminan markkinoilla”. Tarkoittaako tämä, että pyörällä ajettiin Haminan markkinoille vai oliko pyörä Haminan markkinoilla ihmeteltävänä?
Sukulaisten muistitiedon mukaan pyörä oli vielä 1920-luvulla Granqvistien omistaman Kuuselan talon riihen seinustalla. Talon Granqvistit myivät 1930-luvulla. Museolle pyörän on lahjoittanut naapuri, jolle pyörä on ehkä annettu tai myyty. Museon kokoelmiin pyörä saatiin vuonna 1958. Nykyään pyörää voi käydä ihastelemassa kesäaikana Elimäen kotiseutumuseolla.
Tiedot museoesineistä ovat joskus ristiriitaisia. Elimäen historia –kirjassa on kuva kyseisestä pyörästä. Kuvatekstissä mainitaan, että pyörän kerrotaan kuuluneen Elimäen nimismiehelle J. U. Granqvistille. Tekstistä ei selviä, mistä tieto on peräisin. Nimismies Granqvist oli pyörän tekijän, Nestorin, serkku.
1890-luvulla perustettiin Suomeen polkupyöräklubeja ja järjestettiin kilpailuja. Vuonna 1895 Kotkan polkupyöräklubi, joka oli perustettu 1894, järjesti Kouvolassa 40 km:n maantieajokilpailun. Kotkalaiset valitsivat kilpailun paikaksi Kouvolan ilmeisesti hyvien rautatieyhteyksien ja Salpausselän kankaita pitkin kulkevan maantien takia: kilpailussa ajettiin Kouvolasta Kaipaisiin päin ja samaa tietä takaisin. Kilpailuun osallistui kuusi kilpailijaa. Matkan voitti Suomen ennätysajalla 1.19.39 turkulainen F. Nässling.
Lähteet:
Oksanen, Eeva-Liisa 1984: Elimäen historia.
Penttala, V.J 1950: Kouvolan Urheilijat 1900-1950.
Talvi, Veikko 1981: Kouvolan historia II.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti