Lentokoneen potkuri 1920-luvulta

Kokoelmiin kuuluu lentokoneen potkuri - onneksi ei koko kone. Museon tiedot eivät kerro, miksi ja kuka koneen potkurin on lahjoittanut. Kokoelmiin potkuri on päätynyt 1960-luvulla. Miten potkuri liittyy Kouvolaan vai liittyykö mitenkään? Tätä lähdin selvittämään muutama vuosi sitten, kun museossamme järjestettiin Kouvolan sotilashistoriaan liittyvä näyttely. 

Sisällissodan aikana Kouvolassa oli punaisten lentokenttä aivan rautatieaseman alapuolella sijaitsevalla pellolla. Huhtikuussa 1918 punaiset alkoivat raivata lentokentäksi Utissa sijaitsevaa hevosten kilpa-ajorataa ja koneet, joita oli kolme, siirrettiin Kouvolasta Uttiin. Sodan jälkeen kenttää alettiin heti kunnostaa Ilmailuvoimien tarpeeseen. Elokuussa 1918 Utissa aloitettiin lentokoulutus. Utista muodostui nopeasti 1920-luvun alussa ilmavoimien tärkein lentotukikohta. Mietin, mahtoiko lentokoneen potkuri liittyä jollain tavalla Utin lentokenttään. 

Potkurissa on useita eri merkintöjä. Kyljessä lukee Caudron C.60 No 29 ja toisella puolella on teksti: Clerget  130 H. V.  D. =2646. Lisäksi potkurissa on Suomen Ilmailuvoimien tunnus; sininen hakaristi valkoisen ympyrän sisällä. Tunnuksessa on kirjaimet I.V.L.

Koneen vaiheiden jäljille pääsin Suomen Ilmailumuseon ystävällisen henkilökunnan avustuksella. Sain tietoa potkuriin liittyvästä koneesta ja lähdekirjallisuudesta. 

Caudron C.60 oli ranskalainen alkeiskoulukone, joka oli käytössä Utissa, Santahaminassa ja Kauhavalla. Vuonna 1923 Ilmailuvoimille ostettiin 30 konetta Ranskasta. Myöhemmin, vuosina 1927-1928, 34 konetta valmistettiin Suomessa  Valtion Lentokonetehtaalla. Suomen Ilmailumuseon kokoelmiin kuuluu yksi näistä koneista. 

Kirjoista selviää, että kokoelmamme potkuri on peräisin yhdestä Ranskasta ostetusta koneesta, jonka rekisterinumero oli IE29 ja 7.5.1927 lähtien CA-29. Ilmailuvarikko vastaanotti ranskalaiset koneet vuosien 1923 ja 1924 aikana, CA-29 on vastaanotettu 17.10.1923. Ilmailukoulu on koneen ottanut käyttöönsä 31.1.1924. Koneella on jouduttu useaan kertaan onnettomuuteen, mutta kuolemaan johtaneita onnettomuuksia koneella ei tapahtunut. Korjattavana kone oli usein. Maaliskuussa 1924 kone on mennyt laskussa nokalleen Viipurissa. Kaksi vuotta myöhemmin, jälleen maaliskuussa, lentäjä on joutunut tekemään pakkolaskun jäälle Kotkan lähellä ja kone on osunut puuhun.

Kirjassa ”Utin koneet siipi maassa” (Vesen & Siiropää 2008) on kuvaus onnettomuudesta:

”Tiistai 23.3.1926 klo 13.30. Kone oli suorittamassa pitkänmatkan lentoa Santahamina-Utti-Santahamina. Paluumatkalla Utista moottori pysähtyi magneettovian takia. Kone rikkoutui pakkolaskussa mantereen suunnasta kapeaan merenlahteen Pyhtään Ängsvikin saaren  (Enviikinsaaren) pohjoispuolella noin 15 km Kotkasta länteen. Laskussa oikea alataso osui rannalla kasvaneen männyn latvaan kuuden metrin korkeudella. Rikkoutumiset olivat siksi vaikeata laatua, ettei rullaaminen jäätä myöten Kotkaan voinut tulla kysymykseen vaan lennolla mukana ollut mekaanikko purki koneen ja vei sen hevosella Kotkan rautatieasemalle.”

Viimeiseksi kone on ollut käytössä Ilmailukoululla Kauhavalla. Koneen viimeinen lento päättyi pakkolaskuun Kauhavan kentälle 30.5.1932. Lentotunteja koneelle kertyi 985 tuntia.  Kuudella Caudron C.60 -koneella lennettiin yli 1000 tuntia.

Caudron C.60 -koneissa oli Clerget-moottori. Jukka Raunion kirjassa ”Valtion Lentokonetehtaan historia” on kuvaus koneen käynnistämisestä. Kuvauksen perusteella koneen käynnistäminen oli aikamoinen näytelmä. Moottorin käynnistämiseen tarvittiin vähintään kaksi miestä, josta toisen tehtävänä oli kiskaista varsinainen käynnistäjä pois potkurin läheltä koneen käynnistyttyä.  Saattoi käydä niinkin, että kone karkasi ja meni nokalleen. Näin tapahtui Utin kentällä 28.9.1923 IE 22 –koneelle. Koneen potkuri särkyi.  Utista on viimeinen maininta Caudron C.60 –koneelle tapahtuneesta onnettomuudesta syksyltä 1928.

Onnettomuudet olivat yleisiä ja koneita jouduttiin korjaamaan usein. Vuoteen 1928 mennessä Ranskasta hankituista koneista 13 oli jo poistettu käytöstä. Viimeiset Suomessakin valmistetut koneet poistettiin käytöstä vuonna 1936.  

Lähteet:

Keskinen Kalevi, Partonen Kyösti & Stenman Kari 2005: Suomen Ilmavoimat I 1918-1927.

Keskinen Kalevi, Partonen Kyösti & Stenman Kari 2006: Suomen Ilmavoimat II 1928-1940.

Airio Pentti & Viinikainen Sakari 2011: Etulinjassa itään ja länteen. Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle.

Raunio Jukka 2005: Valtion Lentokonetehtaan historia, osa I.

Vesen Jukka & Siiropää Heimo 2008: Utin koneet siipi maassa. Utissa toimineiden lentojoukkojen onnettomuuksia ja vaurioita 1918-1963.