A. W. Lyra ja valokuva-albumi

Pöydällä telineessä pidettävän albumin ruskeissa nahkakansissa on kauniita, värillisiä kukkakuvioita, kyyhkynen ja kultakirjaimin tekstit A. W. Lyra 15.5.1894 Helsingfors. Yläreunassa on kultainen enkelikoriste. Ensimmäiset sivut ovat punaista silkkiä, sisäsivut on kuvioitu maisemakuvin. Sivuilla on soikeat tai suorakulmaiset, kultareunaiset aukot valokuville. Valokuvia albumissa ei ole.

Kuka oli A. W. Lyra? Miten hän liittyy Kouvolan historiaan vai liittyykö mitenkään? Onko albumi esineenä tavallinen vai harvinainen? Miksi kaupungin kokoelmissa on tällainen esine? Museon tiedoista ei taaskaan selviä muuta kuin että valokuva-albumi on saatu kokoelmiin 1960-luvulla.

Joitakin vuosia sitten lähdin selvittämään albumin tarinaa. Aloitin tutkimukseni helpoimmalla mahdollisella tavalla, internetistä.  Hakusanalla A. W. Lyra löysin sanomalehtitietokannasta 3.7.1884 maininnan A. W. Lyran kirjoittamasta teoksesta ”Rippikouluun valmistava kristillisyyden opetus Suomen seurakunnissa.”

Parin tunnin internet-tutkinta tuotti yllättävän paljon tuloksia albumin alkuperäisestä omistajasta. Lääketieteen professori Arno Forsiuksen sivuilta  löysin paljon tietoa Lyra-suvusta ja myös A. W. Lyrasta.

Alexander Wilhelm Adolfinpoika Lyra syntyi 15.5.1834 ja kuoli vuonna 1904. Alexander opiskeli Helsingin yliopistossa ja hänet vihittiin papiksi vuonna 1858. Naimisiin Alexander meni neljä vuotta myöhemmin serkkunsa Ida Adolfina Lyran kanssa. Perheeseen syntyi viiden vuoden aikana neljä lasta: kolme poikaa ja tytär.  A.W. Lyra toimi mm. Helsingin kirkkoherrana ja Porvoon tuomiokapitulin asessorina. Valokuva-albumiin merkittynä päivänä 15.5.1894 Alexander täytti 60 vuotta.  Suomen Sukututkimusseuran Hiski-tietokannasta löytyi kolmen lapsen syntymäajat ja nimet: Mårten, Helmi ja Armas.

Kysyin A. W. Lyran valokuvaa Museoviraston kuva-arkistosta, josta niitä löytyi useampi. Kuvien käyttö on maksullista, siksi kuvaa ei ole tässä blogissa. Museoviraston kuva-arkistosta selvisi myös, että näin koristeelliset albumit eivät ole olleet kovin yleisiä. Albumit olivat kalliita, niitä hankittiin kirja- ja paperikaupoista. Suomeen albumeja – kuten muitakin valokuvaustarvikkeita - saatiin Saksasta tai joskus Pietarista. Valokuva-albumeihin kerättiin ns. käyntikorttikuvia ja albumit olivat esillä salin pöydällä vieraiden selailtavana.  

Miten helsinkiläisen, korkeassa pappisvirassa olevan henkilön valokuva-albumi on päätynyt Kouvolan kaupunginmuseon eikä esimerkiksi Helsingin kaupunginmuseon kokoelmaan? Mistä selvittää, onko Lyra-sukua asunut Kouvolassa? Veikko Talven kirjoittaman Kouvolan historia II  -kirjan henkilöhakemistosta selvisi, että vuosina 1957-1960 Kouvolan kauppalan valtuuston jäsenenä on ollut junanlähettäjä Erik Lyra. Oliko Erik Alexanderin sukulainen? Jos oli, niin asuuko Lyra-sukua edelleen Kouvolassa? Puhelinluettelosta ei löytynyt Lyra-nimeä, mutta Lyyra-nimisiä kylläkin. Olisiko nimen kirjoitusasu muuttunut jossakin vaiheessa?  Aiemmin rautatieammatit periytyivät usein suvussa, joten valitsin ensimmäisen soittoni kohteeksi konduktöörin. Päätelmäni rautatieläisyydestä osoittautui vääräksi tässä kohtaa. Puhelun lopputulos oli kuitenkin antoisa; saan Lyra-suvun vaiheita tutkineen sukututkijan yhteystiedot.

Sukututkijalta sain tietää, että Alexander Lyran nuorimman pojan, Säiniön asemapäällikön Armas Lyran pojan nimi oli Erik. Kaupunginarkistosta varmistui, että rautatievirkailija Erik Lyran henkilötiedot täsmäävät Alexanderin pojanpoikaan. Erikin tiedot löytyivät myös Kouvolan Suomalaisen Yhteiskoulun matrikkelista.

Kirjoitin albumista tarinan Kouvolan Sanomiin tammikuussa 2007. Lopetin tarinan lauseella: ”Yhteys Kouvolaan löytyi, mutta tarinassa on vielä aukkoja. Mitä on tapahtunut valokuva-albumin valokuville?”  Lehden ilmestymisen jälkeisenä päivänä puhelin soi; Erikin poika kertoi muistavansa albumin isoäitinsä pöydällä kouvolalaisessa vanhainkodissa. Valokuvien tilalla oli uskonnollisia kuvia.